Helleviikko herätti jäätelönälän ja, kuinka ollakaan, uuden Olive-lehden ensimmäisellä sivulla oli jäätelöresepti. Pakkohan täällä on omat jäätelöt tehdäkin, kun kaupasta saa puikkoja ja tuutteja vain monipakkauksissa. Eipä silti, ei tätä kahden litran satsiakaan varsinaisesti kerta-annokseksi voi kutsua.
Reseptin teki minulle erityisen houkuttelevaksi
cinder toffee, toiselta nimeltään
honeycomb. Se on sokerista ja vaaleasta siirapista tehtyä toffeeta, jonka rapea, huokoinen rakenne syntyy ruokasoodan aikaan saaman vaahtoamisen tuloksena. Linnakadulla toimi vielä alkukesään saakka pieni makeiskauppa, jossa tätä herkkua myytiin suklaakuorrutteisena. Cinder toffeen valmistuksella aloitettiin. Sokeria ja vaaleaa siirappia kattilaan, ja seosta keiteltiin, kunnes se muuttui tumman karamellimaiseksi. Joukkoon lisättiin sitten kaksi teelusikallista ruokasoodaa, joka sai kiehuvan kuuman toffeen kuohumaan. Kippasin toffeevaahdon öljytylle leivinpaperille jäähtymään.
Itse jäätelömassaa varten tarvitsin 1,2 litraa
double creamia (kuohukerma lienee lähin vastine), vajaan 400 gramman purkin kondensoitua maitoa ja 2 teelusikallista vaniljauutetta. Korvaan uutteen usein vaniljasokerilla, mutta päätin tässä pidättäytyä reseptissä ja ostin pikkuriikkisen pullon madagaskarilaisesta vaniljasta tehtyä uutetta. Reseptin mukaan näitä kolmea ainesta tuli vatkata niin kauan, kunnes ne muodostaisivat kevyen vaahdon. Sähkövatkain alkoi jo kuumentua uhkaavasti, ja maitohapot tirisivät käsivarsissa, kunnes massa vihdoin alkoi osoittaa vaahtoutumisen merkkejä.
Murskasin jäähtyneen, rapean cinder toffeen käsin pieniksi palasiksi ja kääntelin palat vaahdon sekaan. Kauhoin massan rasiaan ja panin rasian pakastimeen. Sitten jäin odottelemaan työn tuloksia.
Vajaan kolmen tunnin kärvistelyn jälkeen oli pakko mennä raottamaan rasian kantta. Ensimmäiset maistiaiset osoittivat, että olisi ehkä pitänyt malttaa vielä tunnin verran. Jäätelö rasian keskiosissa ei ollut vielä aivan täysin jäätynyt. Herkkuahan se toki oli, joskin aika makeaa. Jäätelömassaanhan ei sokeria tullut lainkaan, joten kaikki makeus tuli kondensoidusta maidosta. Rapeat toffeesattumat olivat aivan parasta.
Kotijäätelöähän voi tehdä monella eri reseptillä. Joihinkin tulee kananmunaa, joihinkin ei. Toisia pitää sekoitella puolen tunnin välein jäätymisprosessin aikana, toisia ei. Jäätelökoneella tehdyt jätskit ovat sitten vielä oma lukunsa. Tämä resepti oli kyllä aika voittaja herkullisuus-helppous-suhteessaan, mutta voisin kokeilla muitakin makuja. Jos vaikka piparkakkua joulun aikaan…
No comments:
Post a Comment