Viikko 19. Wasabihärkäramen alias huonoiten kirjoitettu resepti ikinä

Selailin viime viikolla pahaa aavistamattomana toukokuun Olive-lehteä ja iskin silmäni wasabihärkäramen-reseptiin (Wasabi beef ramen). Aasialainen ruoka on vaivihkaa vakiinnuttanut asemaansa taloutemme ruokavaliossa. En ole kuitenkaan toistaiseksi nuudeleihin punaista lihaa yhdistänyt, joten kipaisin kauppaan ostamaan reseptin vaatimaa takapaistia. Aineslistalla oli myös inkivääriä, wasabia, valkosipulia, seesamiöljyä, tuore punainen chili, liha- tai kanalientä, soijakastiketta, kalakastiketta, munanuudeleita, pak choita, kevätsipulia, korianteria ja seesaminsiemeniä. Tähän mennessä kaikki hyvin.

Ruuan valmistus alkaa näin: ”Hiero pihveihin inkivääri, wasabi, murskattu valkosipuli ja seesamiöljy. Peitä ja siirrä kylmään 1-2 tunniksi tai yön yli. Ota pihvit huoneenlämpöön vähintään 30 minuuttia ennen kypsennystä. Kuumenna jäljelle jäänyttä seesamiöljyä, inkivääriä ja valkosipulia chilin kanssa syvässä kattilassa.” Mitä? Mitä jäljelle jäänyttä? Ei ensimmäisessä kohdassa sanottu, ettei kaikkea inkivääriä, wasabia, valkosipulia ja öljyä saanut käyttää lihan marinointiin. Jos ruuanlaittaja on onnekas ja ruokakomero hyvin varusteltu, kyseisiä raaka-aineita on varastossa. Muussa tapauksessa hän lähtee suivaantuneena uudelle kauppareissulle.

Kun lisää inkivääriä, wasabia, valkosipulia ja öljyä on tavalla tai toisella hankittu, niitä siis kuumennetaan chilin kera syvässä kattilassa. Ohje jatkuu seuraavalla tavalla: ”Kun ainekset tirisevät, lisää liha- tai kanaliemi sekä soija- ja kalakastike ja kuumenna, kunnes liemi poreilee.” Yksinkertaista. Sitten: ”Keitä nuudelit.” Ensimmäinen impulssi on lisätä nuudelit liemeen, joka on juuri edellisessä virkkeessä kehotettu saattamaan kiehuvaksi, etenkin koska toisesta kattilasta ja veden keittämisestä ei ole ollut puhettakaan. Oletetaan, että ruuanlaittaja tekee näin. Hän lisää nuudelit kiehuvaan liemeen ja siirtyy tyytyväisenä seuraavaan kohtaan: ”Kuumenna parila, aseta pihvit parilalle ja paina niitä. Paista kaksi minuuttia, käännä, mausta taas suolalla ja pippurilla.” Miten niin taas? Kiukkuhikikarpaloiden alkaessa oman tirinänsä kotikokin otsalla hän heittää pihvien pintaan suolan ja pippurin ja lukee ohjetta eteenpäin: ”Nosta pihvit leikkuulaudalle.” Hä? Eikö niitä paisteta toiselta puolelta lainkaan? Reseptin oheen lisätty kuva valmiista annoksesta, jossa viipaloitu nauta lepää nuudelikasan päällä todistaa, että pihvi on selvästi paistettu molemmilta puolilta siten, että keskusta jää roseeksi. Reseptissä kuitenkin lukee: ”Kuumenna parila, aseta pihvit parilalle ja paina niitä. Paista kaksi minuuttia, käännä, mausta taas suolalla ja pippurilla ja nosta pihvit leikkuulaudalle ja peitä foliolla.” Jollei reseptin kirjoittaja oleta, että suolan ripottelu ja pippurin rouhinta kestää kaksi minuuttia, reseptiä orjallisesti seuraava kokki jättää pihvin toisen puolen paistamatta.

Mutta palataanpa nuudeleihin. ”Lisää nuudelit ja pak choi liemikattilaan ja anna porista neljä minuuttia.” NE NUUDELITHAN ON JO SIELLÄ LIEMESSÄ! LAITOIN NE SINNE, KUN KÄSKETTIIN! Tässä vaiheessa siis käy selväksi, että nuudelit olisi pitänyt keittää erillisessä kattilassa, jota ei koskaan mainittu, ja vasta tässä vaiheessa siirtää yhdessä pak choin kanssa liemikattilaan. Ei muuta kuin pak choi nuudeleiden perään ja hengitellään syvään. Neljää minuuttia ei enää tohdi odottaa, koska nuudelit ovat tässä vaiheessa jo kiehuneet yli neljä minuuttia. Kovan onnen kokki siis lukee ohjeen viimeiset rivit: ”Kauho ramen kulhoihin, nosta päälle viipaloitua pihviä, kevätsipulia ja korianteria.” Se, ettei missään vaiheessa ohjeistettu viipaloimaan pihviä ei enää tässä vaiheessa yllätä, eikä kokki siitä jaksa tuohtua. Nälkä on niin, että näköä haittaa, joten on parasta niellä kiukku puoliraa'an ramenin kyytipoikana.

Paljastettakoon tässä, että tämä tarina ei ole tosi. Siis se osa on totta, että resepti todella oli näin huonosti kirjoitettu, mutta olin itse lukenut sen alusta loppuun ennen ruuanlaiton aloittamista, havainnut puutteet ja korjannut ne mielessäni. Tämä oli siis ns. worst case scenario siitä, miten olisi voinut käydä, jos reseptiä olisi lukenut eteenpäin vaihe vaiheelta. Myönnettävä on myös se, että jos en olisi reseptiä etukäteen lukenut, olisin luultavasti viimeistään tuossa nuudelitliemeenmitähelvettiänehänonjosiellä-kohdassa paiskannut kauhan nurkkaan ja jättänyt koko homman sikseen. Onneksi niin ei käynyt, sillä ramen oli varsin maittavaa ja erityisesti roseeksi paistettu takapaisti mureaa ja herkullista. Piti oikein itseään taputella selkään ehkäpä parhaiten onnistuneesta punaisen lihan paistosta konsaan.

Tarinan opetus: lue aina resepti alusta loppuun ennen kuin edes harkitset aloittamista.