Maaliskuun makuja

Ennätyskylmä maaliskuu alkaa kääntyä kohti huhtikuuta, ja Linnakadulla on kokkailtu monenlaista lämmikettä menneinä viikkoina. Kevään lähestyessä tekee mieli keventää ruokavaliota, joten olen yrittänyt lisätä kasviksia ja keittoja ja pienentää annoskokoja. Joskus pitää tietysti herkutellakin…

Kirpeinä alkuvuoden päivinä maistuu sosekeitto, joista suosikkini on oma reseptini: chili-bataattikeitto. Sen pehmeä tulisuus lämmittää varpaita näissä Englannin vetoisissa taloissa. Resepti löytyy blogista projektiviikon 33 kohdalta.

Kevennysmielessä olen vaihtanut myös pihvien ja kalafileiden lisäkkeitä perunoista erilaisiin salaatteihin. Ihanat ohuet parsat ovat ilmestyneet täkäläisten ruokakauppojen hyllyihin, joten niitä olen pariloinut vähän joka annokseen. Tässä alla lohifilee sai kaveriksi rapeaksi paistettuja pekonikuutioita ja salaatin, johon tuli appelsiinia, avokadoa sekä pariloitua parsaa ja kesäkurpitsaa.

Parsa kuuluu myös tähän lohtuiltapalaani (yhden hengen annos):

3-6 parsaa

n. 5 cm:n pätkä kesäkurpitsaa

kourallinen kirsikkatomaatteja

2-3 kevätsipulia tai n. 5 cm:n pätkä purjoa

½ palloa mozzarellaa

kuivattu chili

suolaa ja pippuria

(tuoretta basilikaa)

lisukkeeksi tuoretta tai paahdettua leipää

Pilko parsat kolmeen osaan, näin ne voi lisätä pannuun hieman eri aikaan, jolloin sekä kukinto että paksumpi tyvi kypsyvät juuri sopiviksi. Halkaise kesäkurpitsa pituussuunnassa ja paloittele sitten noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Pilko kevätsipulit parin kolmen sentin pituisiksi paloiksi tai purjo noin puolen sentin paksuisiksi kiekoiksi.

Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja murenna siihen kuivattu chilipalko. Nosta pannuun sitten parsan tyvipalat. Ravistele pannua ja anna kypsyä minuutin tai pari. Lisää sitten keskipaksut parsan palat sekä kesäkurpitsat, kevätsipulit ja kirsikkatomaatit. Pyörittele öljyssä ja ripottele päälle merisuolaa ja maun mukaan vastarouhittua mustapippuria (omalla kohdallani se tarkoittaa melko runsaalla kädellä). Parin minuutin jälkeen voit lisätä parsankukinnot (ja purjorenkaat, jos käytät purjoa kevätsipulin sijaan). Pyörittele vielä minuutin verran, mutta varo, ettei kesäkurpitsa ja tomaatit kypsy liikaa niin, että ne alkavat hajota.

Kumoa puolet pienehköön kulhoon ja revi päälle puolet mozzarellasta. Kumoa sitten loput ja revi päällimmäiseksi loput mozzarellasta. Halutessasi voit repiä päälle vielä muutaman tuoreen basilikan lehden.

Nautiskellaan sohvannurkassa haarukalla tai lusikalla, joko tuoreen leivän tai paahdetun leivän kera. Leivän voi toki jättää pois, mutta se olisi synti, sillä leivällä mopataan kulhon pohjalle jäävä neste (eli ”lillinki”), joka muodostuu tomaatin mehusta, oliiviöljystä, sulaneesta mozzarellasta, suolasta, pippurista ja chilistä.

Tähän voi toki maun mukaan laittaa muutakin, vaikkapa munakoisoa tai sokeriherneitä palkoineen, mutta tämä on oma suosikkicomboni.

Seuraavaksi kuvassa näkyy erään sunnuntain varsin onnekkaan kaappien kaivelun tulos: lohibagel. Kaapista löytyi vielä yksi vähän kuivahtanut sipulibagel, jonka paahdoin kevyesti. Voitelin puolikkaat jääkaappiin unohtuneella crème fraîchen jämällä. Tähän väliin on pakko sanoa, että monet seuraavat parasta ennen  -merkintöjä aivan turhan orjallisesti. Esimerkiksi hapanmaitotuotteet säilyvät jääkaapissa avattuinakin yllättävän pitkään. Haistakaa, ja jos haju on normaali, maistakaa. Jos makukin on kunnossa, syökää. Takaisin asiaan… Jääkaapista sattui myös löytymään pari viipaletta kylmäsavulohta sekä salaattisekoitusta. Lohi kruunattiin vielä muutamalla viipaleella punasipulia. Herkkua.

Laskiaisena meillä mussutettiin vain laskiaispullia, sillä en ollut onnistunut löytämään kuivattuja herneitä hernekeittoa varten. Eräällä kauppareissulla säilykehyllyn reunasta kuitenkin löytyi 250 gramman rasioita. Rasiat kuuluvat tuotesarjaan nimeltä Bachelor – Poikamies... Siihen kuuluu myös muun muassa pikanuudeleita. Paketin ohjeen mukaan herneitä olisi pitänyt liottaa soodavedessä(?) yön yli ja mikrottaa sitten voinokareen kanssa. Päätin kuitenkin noudatella ihan perisuomalaista mallia. Ryyditin keiton sekä porkkanalla että palvikinkulla, ja kyllähän siitä maukasta tuli. Resepti ei liene tarpeen.

Ennen pääsiäistä käväisimme Luxemburgissa, jossa jalkapallon katsomisen ja oluen juomisen lisäksi teimme ruokaostoksia. Alla muutama löytö.

Tänä pääsiäisenä meillä ei syödä lammasta vaan porsaanselkää, peruna-porkkanasoseen kera. Pääsiäissunnuntain aamupalaksi halusin kehitellä jotakin, jonka avulla saisin hyödynnettyä hedelmäkulhoon unohtuneet appelsiinit. Niinpä tein kaneli-appelsiinilettuja kardemummalla ja vaniljalla maustetun appelsiinikompotin kera. Lettutaikina oli muuten tavanomainen, mutta lisäsin siihen noin teelusikallisen kanelia (n. puolen litran taikinaan) ja reilun teelusikallisen raastettua appelsiininkuorta.

Appelsiinikompotti

3 appelsiinia

1,5 rkl vettä

0,75 dl sokeria

vaniljatanko

3 kardemummapalon siemenet jauhettuna (n. puoli teelusikallista)

ripaus merisuolaa

Raasta talteen yhden appelsiinin kuori. Kuori sitten appelsiinit veitsellä siten, että leikkaat pois myös hedelmien uloimman kalvon. Leikkaa sitten kukin viipale irti kalvoista. Puolita palaset. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet irti. Jos käytät kardemummapalkoja, kuten ainakin tässä maassa ehkä on pakko, halkaise palot ja ota siemenet talteen. Murskaa siemenet morttelissa karkeaksi jauheeksi. Vaihtoehtoisesti voit siis mitata noin puoli teelusikallista jauhettua kardemummaa.

Pane pieneen kattilaan appelsiinin palat, vesitilkka, raastettu appelsiininkuori, sokeri, vaniljansiemenet, kardemumma, sekä ripaus merisuolaa. Kuumenna seos nopeasti kiehuvaksi. Laske sitten lämpötilaa ja anna poreilla hiljalleen 15-20 minuuttia. Jäähdytä. Tarjoile esimerkiksi kanelilla ja appelsiininkuorella maustettujen lettujen kera.